Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille!
Tänään olisi näin viikonlopun ratoksi taas tarjolla uutta tekstiä, kun näin sunnuntaina ei yleisesti ottaen monesti ole mitään järkevää tekemistä.
Kauden alku on jo aivan nurkan takana ja johan sitä on odotettukin tässä hyvä tovi.
Sitä ei itse monesti huomaakaan, kuinka nopeasti aika menee ja aivan kohta pääsee taas nauttimaan liigakiekosta.
Vuorossa on jo 10 kausiennakon osa ja ollaan jo mukavasti loppusuoralla.
Tänään on vuorossa 2010-luvulla eniten menestystä liigassa saavuttanut Tappara.
Ydinpelaajien pysyminen mahdollistaa menestyksen.
Tapparassa on ollut kestomenestyjä liigassa jo monen kauden ajan.
Avainpelaajista suurin osa on aina tehnyt jatkosopimuksen ja sitä kautta joukkuetta on aina ollut helppo alkaa rakentamaan.
Omasta mielestäni Tappara on aina ollut varmasti helppo paikka pelaajalle jäädä, koska heillä on joka kausi realistiset mahdollisuudet taistella korkeista sijoituksista.
Lisäksi pelitapa ja identiteetti on iskostunut varmasti jo monta vuotta Tapparassa pelanneille pelaajille, joten sekään ei vaikeuta sitä kautta niin paljoa uuteen kauteen valmistautumista.
Vaihtuvuus on joukkueessa ollut jo muutaman kauden todella vähäistä, mikä myös helpottaa valmistautumista.
Hyvinä esimerkkeinä pitkään Tapparassa pelanneet Jan-Mikael Järvinen, Kristian Kuusela, Jere Karjalainen ja niin edelleen.
Mielenkiintoisia paluunmuuttajina joukkueeseen liittyivät Antti Erkinjuntti, Jarkko Malinen sekä Tuukka Mäntylä.
Tamperelaisten pelitapa on erittäin organisoitu ja se on pysynyt erittäin hyvin yleisesti kasassa lähes aina koko kauden.
Tiivis keskialueen puolustuspelaaminen on kiekonhallinnan lisäksi yksi Tapparan tavaramerkeistä, eikä sitä ole ollut todellakaan helppoa murtaa.
Peliesityksissä ei Tamperelaisten osalta suuria notkahduksia montaa kertaa kauden aikana luultavasti tapahdu.
Tapparan riveistä poistui viime kauden jälkeen iso osa avainpelaajista.
Muun muassa varmasti isoimpina Jukka Peltola ja Dominik Hrachovina, mutta kuten ylempänä jo kerroin Tamperelaiset saivat takaisin kovia paluunmuuttajia riveihinsä.
Tapparassa on aina riittänyt leveyttä täyteen neljään ketjuun ja hieman sen ylikin, jotka pystyvät ratkaisemaan otteluita.
Se on ollut omaan silmään yksi isoimmista asioista miksi Tappara pystyy kausi toisensa jälkeen taistelemaan mestaruudesta.
Lisäksi joukkue on hyvin roolitettu, mikä helpottaa huomattavasti ketjukoostumusten kokoamista.
Yksi mielenkiintoisimmista nuoremmista pelaajista on Jokereista siirtynyt Juho Rautanen.
Hän on sellainen pelaaja, jossa näen ison potentiaalin nousta puolustuksessa läpilyöjä pelaajaksi.
Rautasella on kokemusta jo kahden kauden ajalta KHL:stä, joten siitä on varmasti noin nuorelle pelaajalle (21) ollut hyötyä liigaan tullessa.
Siitä olen vaikuttunut, että Tapparassa kasvatetaan luontevasti pelaajia liigan mukaan Mestiksen Lekin kautta ja se on tuottanut edellisten kausien aikana hyvin hedelmää.
Se työ tuottaa myös tulevalla kaudella varmasti tulosta.
Maalivahtipuolella odotan, että nuori Christian Heljanko saa nyt kunnolla vastuuta, koska oli jo viime kaudella muutamassa pelaamassaan ottelussa erittäin varma tolppien välissä.
Toisena veräjänvartijana on kokenut Niklas Bäckström, joka antaa varmasti hyvää tulitukea nuorelle kanssatorjujalle.
Olen itse huomannut sen, että Tapparassa ei viime kausien aikana ole hirveästi juurikaan alisuorittajia ollut.
Kaikki hoitavat juuri sen ruudun, joka heille on määrätty ja tämäkin edesauttaa joukkuetta menestymään.
Uusia elementtejä peliin?
Olen jäänyt oikeastaan ainoana Tamperelaisten ongelmakohtana jäänyt miettimään sitä, että kun peli nopeutuu ja muuttuu kokoajan, niin onnistuuko tämä samantyyppinen pelitapa kuinka kauan?
Tamperelaisilla on kuitenkin kokoonpanossaan jo paljon kokeneempia pelaajia, joten jäin miettimään, että pystyvätkö he edelleen siivittämään Tapparaa korkealle ja uudistuuko pelitapa jollain tavalla.
Joukkueen pelejä itse paljon viime kausien aikana seuranneena olen sitä mieltä, että Tappara on yksi yhtenäisimmistä joukkueista, mitä olen liigassa nähnyt.
Tämäkin näkemykseni perustuu ilman muuta siihen, että vaihtuvuus joukkueessa on joka kausi viime aikoina ollut varsin minimaalista.
Uskon kokeneiden pelaajien näyttävät hyvää suuntaa ja sitä kautta nuoretkin pelaajat varmasti ottavat jälleen askelia eteenpäin.
Muuttuuko peli ollenkaan vai radikaalisti? Siihen saadaan vastaukset, kun kausi pyörähtää käyntiin.
Pidän tälläkin kaudella Tapparaa isona mestarisuosikkina, mutta uudistuuko peli tarpeeksi, vai pärjääkö edelleen samalla kaavalla?
Tärkeä palanen: Kristian Kuusela.
Tämä valinta oli myös hiukan vaikea, koska Tapparassa löytyy tälläkin kaudella paljon tärkeitä vastuunkantajia.
Päädyin tässä kuitenkin kokeneeseen joukkueen kapteeni Kuuselaan.
Hän on tehnyt pitkän uran liigassa, sekä menestynyt pelaaja, joten hän tietää varmasti tarkkaan mitä menestys vaatii ja on tärkeä pala puhuttaessa Tamperelaisten mestaruusmahdollisuuksista.
Kuusela on pelaaja, jonka voi laitaa kentälle tilanteessa kuin tilanteessa.
On sitten kyse alivoimasta, ylivoimasta, tai pelin ratkaisuhetkistä.
Hän pystyy nousemaan esiin tiukoissa paikoissa ja ratkaisemaan pelejä joukkueelleen, mutta pystyy myös pelin loppuvaiheessa olemaan jäällä, kun puolustetaan johtoasemassa.
Tällaiset kokeneet ja monipuoliset pelaajat ovat valmentajille kullanarvoisia ja tulevat määrittelemään yleensä paljon joukkueen pelillisen ilmeen.
Kuusela on pelannut liigassa huikeat yli 800 runkosarjaottelua, sekä yli 150 pudotuspeliottelua.
Tässä oli tämänkertainen ennakko-osa.
Seuraavassa osassa käsittelyssä SaiPa, sekä Ville Koho.
Hyvät yöt kaikille!
Kiekkoprofessori
Joona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti