Liigan kausiennakko 2018-2019 sa 10: Käsittelyssä Tappara ja tärkeä palanen- Porskuttaako dynastia jälleen?

Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille!


Tänään olisi näin viikonlopun ratoksi taas tarjolla uutta tekstiä, kun näin sunnuntaina ei yleisesti ottaen monesti ole mitään järkevää tekemistä.
Kauden alku on jo aivan nurkan takana ja johan sitä on odotettukin tässä hyvä tovi.
Sitä ei itse monesti huomaakaan, kuinka nopeasti aika menee ja aivan kohta pääsee taas nauttimaan liigakiekosta.
Vuorossa on jo 10 kausiennakon osa ja ollaan jo mukavasti loppusuoralla.


Tänään on vuorossa 2010-luvulla eniten menestystä liigassa saavuttanut Tappara.

Ydinpelaajien pysyminen mahdollistaa menestyksen.

Tapparassa on ollut kestomenestyjä liigassa jo monen kauden ajan.

Avainpelaajista suurin osa on aina tehnyt jatkosopimuksen ja sitä kautta joukkuetta on aina ollut helppo alkaa rakentamaan.

Omasta mielestäni Tappara on aina ollut varmasti helppo paikka pelaajalle jäädä, koska heillä on joka kausi realistiset mahdollisuudet taistella korkeista sijoituksista.

Lisäksi pelitapa ja identiteetti on iskostunut varmasti jo monta vuotta Tapparassa pelanneille pelaajille, joten sekään ei vaikeuta sitä kautta niin paljoa uuteen kauteen valmistautumista.

Vaihtuvuus on joukkueessa ollut jo muutaman kauden todella vähäistä, mikä myös helpottaa valmistautumista.

Hyvinä esimerkkeinä pitkään Tapparassa pelanneet Jan-Mikael Järvinen, Kristian Kuusela, Jere Karjalainen ja niin edelleen.

Mielenkiintoisia paluunmuuttajina joukkueeseen liittyivät Antti Erkinjuntti, Jarkko Malinen sekä Tuukka Mäntylä.

Tamperelaisten pelitapa on erittäin organisoitu ja se on pysynyt erittäin hyvin yleisesti kasassa lähes aina koko kauden.

Tiivis keskialueen puolustuspelaaminen on kiekonhallinnan lisäksi yksi Tapparan tavaramerkeistä, eikä sitä ole ollut todellakaan helppoa murtaa.

Peliesityksissä ei Tamperelaisten osalta suuria notkahduksia montaa kertaa kauden aikana luultavasti tapahdu.

Tapparan riveistä poistui viime kauden jälkeen iso osa avainpelaajista.

Muun muassa varmasti isoimpina Jukka Peltola ja Dominik Hrachovina, mutta kuten ylempänä jo kerroin Tamperelaiset saivat takaisin kovia paluunmuuttajia riveihinsä.

Tapparassa on aina riittänyt leveyttä täyteen neljään ketjuun ja hieman sen ylikin, jotka pystyvät ratkaisemaan otteluita.

Se on ollut omaan silmään yksi isoimmista asioista miksi Tappara pystyy kausi toisensa jälkeen taistelemaan mestaruudesta.

Lisäksi joukkue on hyvin roolitettu, mikä helpottaa huomattavasti ketjukoostumusten kokoamista.

Yksi mielenkiintoisimmista nuoremmista pelaajista on Jokereista siirtynyt Juho Rautanen.

Hän on sellainen pelaaja, jossa näen ison potentiaalin nousta puolustuksessa läpilyöjä pelaajaksi.

Rautasella on kokemusta jo kahden kauden ajalta KHL:stä, joten siitä on varmasti noin nuorelle pelaajalle (21) ollut hyötyä liigaan tullessa.

Siitä olen vaikuttunut, että Tapparassa kasvatetaan luontevasti pelaajia liigan mukaan Mestiksen Lekin kautta ja se on tuottanut edellisten kausien aikana hyvin hedelmää.

Se työ tuottaa myös tulevalla kaudella varmasti tulosta.

Maalivahtipuolella odotan, että nuori Christian Heljanko saa nyt kunnolla vastuuta, koska oli jo viime kaudella muutamassa pelaamassaan ottelussa erittäin varma tolppien välissä.

Toisena veräjänvartijana on kokenut Niklas Bäckström, joka antaa varmasti hyvää tulitukea nuorelle kanssatorjujalle.

Olen itse huomannut sen, että Tapparassa ei viime kausien aikana ole hirveästi juurikaan alisuorittajia ollut.

Kaikki hoitavat juuri sen ruudun, joka heille on määrätty ja tämäkin edesauttaa joukkuetta menestymään.

Uusia elementtejä peliin?

Olen jäänyt oikeastaan ainoana Tamperelaisten ongelmakohtana jäänyt miettimään sitä, että kun peli nopeutuu ja muuttuu kokoajan, niin onnistuuko tämä samantyyppinen pelitapa kuinka kauan?

Tamperelaisilla on kuitenkin kokoonpanossaan jo paljon kokeneempia pelaajia, joten jäin miettimään, että pystyvätkö he edelleen siivittämään Tapparaa korkealle ja uudistuuko pelitapa jollain tavalla.

Joukkueen pelejä itse paljon viime kausien aikana seuranneena olen sitä mieltä, että Tappara on yksi yhtenäisimmistä joukkueista, mitä olen liigassa nähnyt.

Tämäkin näkemykseni perustuu ilman muuta siihen, että vaihtuvuus joukkueessa on joka kausi viime aikoina ollut varsin minimaalista.

Uskon kokeneiden pelaajien näyttävät hyvää suuntaa ja sitä kautta nuoretkin pelaajat varmasti ottavat jälleen askelia eteenpäin.

Muuttuuko peli ollenkaan vai radikaalisti? Siihen saadaan vastaukset, kun kausi pyörähtää käyntiin.

Pidän tälläkin kaudella Tapparaa isona mestarisuosikkina, mutta uudistuuko peli tarpeeksi, vai pärjääkö edelleen samalla kaavalla?

Tärkeä palanen: Kristian Kuusela.

Tämä valinta oli myös hiukan vaikea, koska Tapparassa löytyy tälläkin kaudella paljon tärkeitä vastuunkantajia.

Päädyin tässä kuitenkin kokeneeseen joukkueen kapteeni Kuuselaan.

Hän on tehnyt pitkän uran liigassa, sekä menestynyt pelaaja, joten hän tietää varmasti tarkkaan mitä menestys vaatii ja on tärkeä pala puhuttaessa Tamperelaisten mestaruusmahdollisuuksista.

Kuusela on pelaaja, jonka voi laitaa kentälle tilanteessa kuin tilanteessa.

On sitten kyse alivoimasta, ylivoimasta, tai pelin ratkaisuhetkistä.

Hän pystyy nousemaan esiin tiukoissa paikoissa ja ratkaisemaan pelejä joukkueelleen, mutta pystyy myös pelin loppuvaiheessa olemaan jäällä, kun puolustetaan johtoasemassa.

Tällaiset kokeneet ja monipuoliset pelaajat ovat valmentajille kullanarvoisia ja tulevat määrittelemään yleensä paljon joukkueen pelillisen ilmeen.

Kuusela on pelannut liigassa huikeat yli 800 runkosarjaottelua, sekä yli 150 pudotuspeliottelua.

Tässä oli tämänkertainen ennakko-osa.

Seuraavassa osassa käsittelyssä SaiPa, sekä Ville Koho.

Hyvät yöt kaikille!

Kiekkoprofessori

Joona

Liigan kausiennakko 2018-2019 osa 9: Käsittelyssä JYP ja tärkeä palanen- Peli-identiteetin säilyminen elinehto

Hyvää torstaita taas blogin parista!


Liiga kauden alkuun on enään 8 päivää, joten varmasti monen kiekkoa seuraavan (kuten myös allekirjoittaneen) pitkä odotus on aivan pian ohi ja pääsee taas silmä kovana seuraamaan pelejä.
Aika menee kuitenkin sen verran nopeasti, että ei sitä ehdi ajattelemaan.
Sitä vain nyt varsinkin toivoisi, että liiga pyörähtäisi jo nopeasti käyntiin.
Tänään on vuorossa kausiennakon 9 osa, jossa käsittelyssä on 2010-luvulla hyvää menestystä liigassa saavuttanut JYP.

Peli-identiteetin säilyminen menestyksen elinehto.

JYPissä on jo monta kautta noudatettu aktiivista ja todella liikkuvaa pelitapaa, joka on tunnettu liigassa nimellä "traktorikiekko."

Jyväskylän hiukan kapeampi kaukalo mahdollistaa sen, että tämä pelitapa toimii varsinkin kotikaukalossa.

Jyväskyläläisten nopea tempoinen peli, liike ja hyvä päätypelaaminen ovat olleet jo monien kausien ajan myrkkyä vastustajille.

Kovaa liikettä ja hyvää kamppailupelaamista on suurella todennäköissydellä myös tällä kaudella.

JYPin päävalmentaja vaihtui tälle kaudelle mikä tuo varmasti uusia elementtejä näkyviin pelissä, mutta uskon silti edelleen vakaasti siihen, että tämä JYPin peli-identiteetti mikä on pysynyt jo usean kauden ajan jatkuu myös alkavalla kaudella.

Iso plussa on menestyksen kannalta ilman muuta se, että runkopelaajista iso osa jatkaa edelleen Jyväskylässä.

Sitä kautta on helpompi lähteä kauteen ja pelin löytymiseen ei varmasti mene läheskään niin paljon aikaa, kuin esimerkiksi monilla muilla seuroilla.

Monet pelaajat tietävät mitä menestyminen vaatii ja kentällä halutaan näkyvän, se on todella tärkeä asia puhuttaessa JYPin mahdollisuuksista mestaruustaistossa jossa uskon, että he myös tällä kaudella jälleen ovat mukana.

Kokemusta ja johtajuutta roppakaupalla.

Katsottaessa JYPin alkavan kauden rosteria voi nopealla vilkaisulla jo todeta, että kokemusta löytyy vaikka muille jaettavaksikin.
Jani Tuppurainen, Juha-Pekka Hytönen, Jarkko Immonen, Eric Perrin ja niin edelleen ja niin edelleen... listaa voisi jatkaa vielä tovin aikaa, mutta jo näistä muutamasta herrasta käy jo erittäin selväksi se, että nämä pelimannit ovat aika monissa liemissä keitetyt.
Yksi mielenkiintoisimmista nimi tälle kaudelle, jota olen itsekin jo seurannut alusta saakka on tšekin pääsarjasta Jyväskylään tullut David Tomasek.
Harjoitus- ja CHL pelejä katselleena odotan tältä mieheltä paljon.
Luistelu yhdistettynä hyvään peliälyyn, sekä kiekonkäsittelyyn tekee tšekistä erittäin vaarallisen pelaajan, jolta voi odottaa ehdottomasti kovaa tulosta.
JYP on aina ollut omaan silmään yksi yhtenäisimmistä joukkueista liigassa ja on ollut sitä jo monen kauden ajan.

Tämä johtuu juuri siitä mitä tuossa aikaisemmin jo hiukan sivusinkin, että joukkueen runko pysyy kaudesta toiseen erittäin hyvin kasassa, joten siitä on helppo lähteä peliä rakentamaan eteenpäin.
Nuorista pelaajista varmasti Anttoni Honka on sellainen nimi, jota tullaan seuraamaan tarkalla silmällä monen liigaa seuraavan toimesta.
Ainut pieni kysymysmerkki itsellekin on asia, joka on nostettu myös esille liigan eri ennakoissa JYPin osalta on se, että kulkeeko kokeneilla pelaajilla jalka enään samaan malliin kuin aikaisemmin, koska he ovat taas vuoden vanhempia ja JYPin pelityyli kun on vielä edelleen erittäin aktiivinen ja liikkuva.

En kuitenkaan itse näe, että se vaikuttaisi suuresti pelaamiseen, koska nämä kokeneet pelaajat, jotka ovat Jyväskylässä paljon pelanneet urallaan tietävät varmasti hyvin mitä tuleman pitää.
Lasken JYPin ilman muuta tälläkin kaudella runkosarjassa kuuden parhaan joukkoon siitä ei ole kahta kysymystä, mutta siivittääkö tämä aktiivinen ja kovaa paineistava pelityyli edelleen hurrikaanipaidat menestykseen?
Siihen ja moniin muihinkin kysymyksiin saamme vastauksia, kun kausi on saatu polkaistua kunnolla liigan osalta käyntiin.

   

Tärkeä palanen: Juha-Pekka Hytönen.

Tähän kohtaan pähkäilin pitkään, että kenet valitsen, koska vaihtoehtoja oli niin iso otanta.

Päädyin kuitenkin hetken mietittyäni joukkueen kapteeniin Hytöseen.

Syy minulla tähän kaikessa ytimekkyydessään se, että hän yksi monipuolisimmista, ellei melkein monipuolisin pelaaja liigassa.

Hänet voi laittaa jäälle missä tilanteessa tahansa ja hän hoitaa roolin kuin roolin moitteettomasti.

Hän pystyy pelaamaan ylivoimaa, alivoimaa, sekä tasaviisikoin mistä on joukkueelle erittäin suuri apu.

Vaikka hän on jo vanha pelaaja, niin silti se ei paljoa ole ainakaan omaan silmään hänen vauhtiaan hidastanut merkittävästi.

Tehoja syntyy edelleen hyvään tahtiin ja rouhiminen kulmissa, sekä kamppailupelaaminen luonnistuvat edelleen paremmin kuin hyvin.

Lisäksi hän on edustanut liigaurallaan ainoastaan JYPiä, joissa otteluita on kertynyt kunnioitettavat 692 kappaletta.

Hytösellä on jälleen kerran erittäin tärkeä rooli Jyväskyläläisten palapelissä, mikäli JYP meinaa taistella mestaruudesta.

Tässä oli tämänkertainen tekstini ja pohdintani JYPistä, sekä joukkueen kapteeni Juha-Pekka Hytösestä.

Seuraavassa osassa käsittelyssä on suurta menestystä viime kausina niittänyt Tappara, sekä pelaajista Kristian Kuusela.

Hyvää torstain jatkoa kaikille!

Kiekkoprofessori

Joona

Liigan kausiennakko 2018-2019 osa 8: Käsittelyssä TPS ja tärkeä palanen- Joko on aika kruunulle?

Hyvää tiistai-iltapäivää kaikille ja tervetuloa taas pitkästä aikaa uuden blogin pariin!


Heti näin alkuun pahoittelut, että uutta tekstiä ei ole vähän aikaan tullut.
Päätin pitää pienen niin sanotun inspiraatio/lepotauon kirjoittamisesta.
En vain ole yksinkertaisesti jaksanut keskittyä kunnolla tähän hommaan, mutta kun liigan alku on jo aivan kulman takana ja olen luvannut teille, että kaikista joukkueista tulee asiaa, niin pidän tottakai lupaukseni tässä suhteessa.
Olen tällä hetkellä hyvin levännyt ja nyt jaksaa taas hyvin painaa juttua ulos täällä blogin puolella.
Liigan alkuun on tosiaan ainoastaan karvan yli kaksi viikkoa aikaa, joten pitää painaa aika kovalla tahdilla juttua ulos, mutta sehän ei haittaa juurikaan, kun pelit ovat alkaneet muutenkin jo pyöriä  CHL:n osalta.

Teen tässä kohtaa sellaisen ratkaisu, että lisään aina yhden joukkueen kausiennakkoon myös sen omasta mielestäni joukkueen tärkeimmän palasen aina samaan juttuun, koska aikani ei riitä tekemään erillistä juttua aina yhdestä pelaajasta.
Olen tästä pahoillani, mutta saan kuitenkin kaiken sisällön tänne teille kaikesta huolimatta luettavaksi ennen kauden alkua, johon enään alle kaksi viikkoa aikaa.


Mutta nyt mennään päivän aiheeseen, joka on liigan kausiennakon kahdeksas osa.
Tänään käsittelyssä on viime vuosina takaisin kärkikastiin noussut TPS, sekä heidän tärkein palasensa omiin silmiini.

Sekoitus nuoruutta ja kokemusta.

TPS sai viime kauteen nähden pidettyä tärkeitä pelaajia tulevan kauden joukkueessaan.
Ilari Filppula, Zach Budish, ja Ilkka Heikkinen etunenässä viime vuoden rosterista.
Uusina hankintoina ehkä nimekkäimpinä Turkuun ovat siirtyneet KalPasta Santeri Lukka, Ässistä Simon Suoranta, sekä tottakai kirkkaimpana tähtenä paluunmuuttaja Lauri Korpikoski.
Pidän TPS:ää tällä kaudella Kärppien ja Tapparan ykköshaastajana, koska mielestäni joukkueen rakennus alkavalle kaudelle on osunut hyvin nappiin.
Roolitus on joukkueessa kunnossa, joten se antaa hyvän pohjan menestykseen.
Kärkiketjuihin löytyy todella paljon ratkaisuvoimaa, joka nousee eittämättä esiin katsottaessa Turkulaisten kokoonpanoa.
Esimerkiksi Filppula ja Oula Palve ovat sellaisia pelaajia, joiden panos tulee olemaan merkittävä menestyksen kannalta.
Myös tänään TPS leiriin tuli varmasti mieluisia uutisia, kun Topi Jaakola liittyi joukkueeseen.
Leijonapuolustaja Jaakola on myös eittämättä erittäin kova vahvistus Turkulaisten takalinjoille.
Alempiin ketjuihin palloseuralla on myös heittää omassa roolissaan liigan kärkipään pelaajia.
Myös nuoret pelaajat kiinnostavat tietenkin huomattavan paljon, joita palloseurassa riittää.
Erityisesti nostan mielenkiintoisimpana nimenä Lauri Pajuniemen.

Palloseura noussut vakio kärkijoukkueeksi.

Monet kiekkoa seuraavat ihmiset muistavat varmasti, kuinka 2010 TPS voitti mestaruuden Kai Suikkasen alaisuudessa ja menestystä janottiin tietenkin lisää.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin, kuin Turussa olisi haluttu.

Liigakarsintaa ja taloudellisia vaikeuksia oli paljon ja se vaikeutti TPS:n asemaa liigassa.
Turkulaiset ovat kuitenkin viime kausina noussut takaisin kärkikahinoihin.
Pidän henkilökohtaisesti TPS:n railakkaasta hyökkäyspelistä ja siitä, että he pelaavat muutenkin omaan silmään nopeaa pystysuunnan peliä.
Tottakai kun liigasta varsinkin on kyse, niin viivelähdöt ja pelin hidastaminen kuuluvat eittämättä pelin perusluonteeseen ja sitä kautta pelin kulkuun, mutta onneksi pelin hidastaminen on viime kaudesta lähtien vähentynyt huomattavasti.
TPS on yksi niistä joukkueista liigassa, joka alkoi peliä ensimmäisenä viedä nopeampaan ja aktiivisempaan suuntaan.
Tämänkin asian vuoksi juuri näkisin Turkulaisten menestyvän varsin hyvin myös tällä kaudella ja vielä kun sekä hyökkäys- että puolustuspäästä löytyy laatua molempiin suuntiin, niin kokonaisuus tässä joukkueessa on omiin silmiin varsin hyvä jopa mestaruustaistelua ajatellen, vaikka alkukauden kaksi ensimmäistä CHL peliä eivät olekaan toivottua tulosta tuoneet.
Uskon, että suurin osa kiekkoa seuraavista ihmisistä tykkää enemmänkin katsoa aktiivista ja nopeaa kiekkoa, kuin taas sitten vastaavasti keskialueen sumpussa sekä maalin takana seisoskelua.
Siksi toivoisinkin, että TPS jatkaa myös tällä kaudella liigassa siitä pelitavasta, mihin he viime kaudella jäivät, jolloin tapahtuu varmasti Turkulaisittain hyviä asioita.
Näiden asioiden osuessa kohdalleen, voi olla TPS:llä mahdollisuus saavuttaa pitkän tauon jälkeen se isoin kruunu tälle monen vuoden kasvutarinalle karsijasta- mestariksi. Joko olisi sen aika?
Siihen saadaan vastaus kauden edetessä.

Tärkeä palanen: Lauri Korpikoski.

Tärkein palanen omissa papereissani Turkulaisten riveissä on paluunmuuttaja Lauri Korpikoski.
reilut 600 NHL ottelua urallaan pelannut Korpikoski on kokonaisvaltaisesti huippuvahvistus liigaan.
Hän tuo isoa johtajuutta ja kokemusta, jolla on varmasti suuri merkitys tulevalla kaudella.
Korpikoski tunnetaan maajoukkueesta sekä NHL:stä luisteluvoimaisena kahdensuunnan työmyyränä, mutta liigassa tämän kaiken lisäksi voi häneltä odottaa myös tehoja hyökkäyspäähän.
Korpikoski ei uransa ole koskaan tullut tunnetuksi tehojen muodossa, mutta hyvän luistelun ja kahdensuunnan pelaamisen ansiosta sellaisella pelityylillä voi eittämättä saada liigassa hyvääkin tulosta aikaiseksi.
Luistelu on kuitenkin jääkiekon yksi tärkeimmistä osa-alueista ja kun se on hyvässä kunnossa, kuten erityisesti Korpikoskella, voi odottaa tehokasta kautta.
Odotan kyllä innolla, kuinka hyvin Korpikoski saa itsestään tehoja irti ja kuinka hyvin hän pysyy terveenä kauden aikana.
Ollessaan pelikuntoisena ainakin lähes koko kauden, voi laiturilta odottaa erittäinkin tehokasta kautta ja sitä kautta viedä TPS päätyyn asti.

Tässä oli tämänkertainen postaus ja ajatukset TPS:stä tulevaa kautta silmällä pitäen.

Seuraavassa postauksessa otan käsittelyyn JYPin, sekä myös joukkueen kokeneempaan kaartiin kuuluvan Juha-Pekka Hytösen.

Hyvää tiistain jatkoa kaikille!

Kiekkoprofessori
Joona